Suomen linnat

Usein puhutaan upeista turistimatkoista Euroopan vanhoihin linnoihin, mutta meillä Suomessakin on upeita linnoja monella eri paikkakunnalla. Linnat ovat aikoinaan palvelleet erilaisia käyttötarkoituksia ja henkilöitä, mutta nykyisin toimivat lähinnä turistikohteina.

Tämän linnaesittelyn avulla pääset vaikkapa Suomen linnat kiertävälle ajomatkalle ensikesänä.

Turun linna

Turun linna on Suomen linnoista tärkein historiallisesti mitattuna. 1500-luvun alkupuolella Turun linna näki monia taisteluita Ruotsin irtaantuessa Kalmarin unionista. Merkittävin henkilö linnassa tuolloin oli Kustaa Vaasa, joka vieraili usein Turun linnassa, vaikka hän pitikin linnaa epämiellyttävänä.

Turun linnan merkittävin aika koitti 1500-luvun puolivälissä, kun linnassa asusti Juhana Herttua ja hänen vaimonsa hoveineen. Herttua oli Suomea tuohon aikaan hallinneen Ruotsin kuninkaan poika. Renessanssi-tyylinen hovi oli jotakin ennennäkemätöntä ruotsissa. Juhanalle koitti lopuksi kurja loppu, kun hän riitautui oman veljensä Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n kanssa.

Nykyisin Turun linna on suosittu turistikohde, jonka historiaa esitellään kiehtovalla ja havainnollistavalla tavalla.

Kastelholman linna

Kastelholman linna sijaitsee Ahvenanmaalla, jonne linna rakennettiin jo 1300-luvun lopulla. Linna on nähnyt monia taisteluita, joissa pääjoukkoina ovat olleet lähinnä Tanska ja Ruotsi kamppaillessaan linnan omistuksesta. Myös Kastelholman linna on ollut osana Juhanan ja Eerikin taistelua Ruotsin kruunusta, sillä Juhana asui linnassa osan taisteluiden ajasta. Myöhemmin linna toimi ruotsalaisten mahtimiesten yöpaikkana heidän metsästysretkiensä aikana.

Nykyisin linna on yksi Ahvenanmaan tärkeimpiä turistikohteita. Linnan sisälle rakennettu näyttely kertoo linnan vaiheista ja entisaikojen elämästä.

Olavinlinna

Savonlinnaan suunnistaessa matkailija ei voi olla törmäämättä Olavinlinnaan, joka on Euroopan pohjoisin kivilinna. Linna sijaitsee Kyrösalmessa Savonlinnan edustalla. Vaikka linnan rakennus aloitettiin muihin Suomen linnoihin verrattuna myöhään, vasta vuonna 1475, on linna nähnyt monta monituista sotaa:

  • Pohjan sodan, jossa venäläiset ottivat linnan valtaansa
  • Vuoden 1714 Uudenkaupungin rauhaan johtaneen sodan, jossa Ruotsi sai linnan takaisin omistukseensa
  • Linna kuitenkin menetettiin taas vuonna 1743 hattujen sodassa

Sodista linna ei kuitenkaan ole tunnetuin, vaan linnaan liittyvistä mahtavista kummitustarinoista. Tarinoita pääsee kuulemaan oppaan kanssa linnan sisällä kulkevalla kierroksella.

Nykyisin Olavinlinnassa pidetään vuosittaiset Savon oopperajuhlat, joihin saapuu vierailijoita joka puolelta Eurooppaa.

Suomenlinna

Yleistä käsitystä vastaan Suomenlinna ei itse asiassa ole linna laisinkaan, vaan linnoitus. Helsingin edustalla omassa saaressaan sijaitseva Suomenlinna on nähnyt monenlaisia tapahtumia, eikä ihme: linnoitus rakennettiin suojaamaan rannikkoa mereltä tulevilta hyökkäyksiltä.

Suomenlinna on linnojen nuorimmasta päästä, sillä linnaa alettiin rakentaa vasta vuonna 1748 ruotsalaisten toimesta. Linnalle annettiin nimi Sveaborg, joka suomalaisittain kääntyi Viaporiksi. Linnoituksen rakentamisen aikana käytiin monia sotia, mutta ne eivät ulottuneet linnoitukseen asti. Vuosina 1788-1790 Suomenlinna toimi laivastotukikohtana Kustaa III:n sodassa.

Vuonna 1808 venäläiset piirittivät merilinnoituksen, ja vain lyhyiden taisteluiden jälkeen linnoituksen komendantti C. O. Cronstedt päätti antautua syystä, joka edelleen on säilynyt salattuna näihin päiviin asti.

Vuonna 1809 Suomesta tuli Venäjän alainen autonominen suuriruhtinaskunta. Viapori pysyi tästä huolimatta venäläisenä sotilaskohteena. Venäläiset pitivät linnoituksesta, ja laajensivat linnoitusvyöhykettä Santahaminaan, Kuningassaareen ja Vallisaareen. Kaikki sujui loistokkaasti, kunnes rahanpuute pakotti linnan laiminlyöntiin, ja ylläpito täytyi lakkauttaa. Elokuussa 1855 Viapori kärsi pahoja vaurioita länsivaltojen pommituksessa, mutta myöhemmin 1900-luvun alussa linnan varustuksia ryhdyttiin taas kohentamaan.

Vankilasta itsenäisyyden ylpeydeksi

Suomenlinnan suomalainen kausi, ja kausi itse Suomenlinnan nimellä, alkoi vasta vuotta myöhemmin Suomen itsenäistyttyä Venäjästä, eli vuonna 1918. Tätä ennen Viaporia oli käytetty sotavankileirillä, mutta viimeiset vangit poistuivat linnoituksesta vuonna 1919. Sen jälkeen, kun Suomenlinna oli jälleen liitetty Suomen valtioon, linnoitukseen alettiin sijoittaa puolustusvoimien eri yksiköitä, ja linnoituksesta syntyi suomalainen varuskunta. Talvisodassa Suomenlinna toimi muun muassa ilmantorjunta- ja tykistö- sekä sukellusvenelaivaston tukikohtana.

Linna liitettiin Unescon maailmanperintökohteisiin vuonna 1991. Nykyisin saarella asustaa noin 800 asukasta, ja linnoitukseen käy tutustumassa tuhansia turisteja joka vuosi.