Jo muutaman vuoden ajan Suomessa on käyty kiivasta keskustelua Guggenheim-museon rakentamisesta pääkaupunki Helsinkiin. Valitettavasti keskustelua käydään lähinnä poliittisesta perspektiivistä.
Tästä johtuen argumentit itse museon puolesta ja sen tarkoituksesta ovat jääneet varjoon. Siten Suomen kulttuurihistorian lyhyt aikajana johtaa ihmisten skeptisyyteen museoista keskustellessa. Jotta Suomen kansan keskuudessa käytäisiin järkevää keskustelua esimerkiksi Guggenheim-museosta tai yleisestä taidekulttuurista, pitää meidän ensin ymmärtää Suomen yleinen tilanne olemassa olevien museoiden suhteen.
Tuhansien museoiden maa
Suomesta löytyy yli tuhat erilaista museota, mutta näistä noin 300 toimii aktiivisesti ammattilaisten johtamina. Jäljelle jäävät museot ovat yleensä pieniä paikkakunnilla toimivia kotiseutumuseoita. Joka tapauksessa kaikki museot jaotellaan seuraaviin kategorioihin:
- Valtakunnalliset museot
- Maakuntamuseot
- Aluetaidemuseot
- Erikoismuseot
Valtava osuus yllämainituista museoista toimii vapaaehtoistoiminnan kautta sekä valtion kulttuurirahastojen apurahojen kautta. Toisin sanoen museoiden pyörittäminen ei ole valitettavasti rahakasta liiketoimintaa ja juuri tämän takia museoiden suosio rajoittuu joko kulttuuriantropologiasta kiinnostuneille ihmisille tai harrastelijoille.
Ei ole siis ihme, että kansan mielipide Guggenheim-museosta erosi todella radikaalisti. Mutta jos Suomeen ei tule suurta Guggenheim-museota, mitkä ovat kenties suosituimmat museot niistä kiinnostuneille?
Ateneum Taidemuseo
Rautatientorilla sijaitseva Ateneum-taidemuseo on ollut useiden viimeisten vuosien ajan Suomen suosituin museo kävijämäärällä mitattuna. Samassa rakennuksessa toimivat aikanaan myös Suomen Taideakatemia sekä Helsingin yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Aalto.
Museosta löytyy monipuolisesti kotimaista taidetta 1700- ja 1800-luvun rokokoo taiteesta uuteen modernin ajan teoksiin. Kotimaisten teosten lisäksi Ateneumista löydät myös yli 650 ulkomaista teosta, joista kuuluisin on ehdottomasti Vincent Van Goghin maalaus.
Helsingin Kaupunginmuseo
Kuten nimestä voi jo päätellä, Helsingin Kaupunkimuseo esittelee Helsingin historiaa, kulttuuriperintöä sekä kaupungin historiallisia arvoja. Senaatintorilla sijaitseva museo kilpailee vuodesta toiseen Ateneum Taidemuseon kanssa Suomen suosituimman museon tittelistä sillä Kaupunkimuseon alaisuuteen kuuluu myös neljä muutakin museota; Ratikka-, Työväenasuntomuseot sekä Ruiskumestarin talo ja kuuluisa Hakasalmen huvila.
Kiasma
Jos kaksi edellä mainittua museota edustavat Suomen taidekulttuurillista perintöä, Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva Kiasma edustaa uutta modernin ajan taidetta. Vasta vuonna 1998 valmistunut Kiasma edustaa myös uutta suomalaista sosiaalikulttuuria joka tuo yhteen ihmisiä keskustelemaan taiteesta.
Rehellisesti sanottuna Suomen taidekulttuurillinen kehitys on jäänyt jälkeen monista maista. Tästä huolimatta moni pitää Kiasmaa Suomen suosituimpana museona ja jopa maailman suosituimpana mikäli kävijämäärää verrataan Suomen asukasmäärään. Kenties yksi syy Kiasman suosioon löytyy monista kyseenalaisista näyttelyistä, jotka nostattivat kansan kulmakarvoja varsin shokeeraavilla kampanjoilla.
Suomen Luonnontieteellinen Museo
Etu-Töölössä uljaasti seisova Luonnontieteellinen Museo toimi ennen muun muassa kadettikouluna sekä poikakouluna aikana, jolloin Suomi oli vielä Venäjän vallan alla. Vasta 1990-luvulla museo sai nykyisen nimensä. Nykyään museo toimii Helsingin yliopiston luonnontieteellisen siiven alla. Täältä et tule löytämään tauluja, veistoksia tai modernin taiteen teoksia. Sen sijaan tarjolla on eläintieteen historiaa sekä tutkimustietoja yliopiston meneillä olevista projekteista.
Kuten huomaat, Suomesta löytyy yllättävän paljon museoita. Samaan hengenvetoon pitää muistuttaa, että Suomesta löytyy erinomaisia museoita myös kehä-3 ulkopuolelta. Varsinkin kesäaikaan, jolloin pienemmät museot kauniilla paikkakunnilla avaavat ovensa. Palataksemme takaisin polttavaan Guggenheim-keskusteluun, muistetaan että asiasta keskusteluun vaaditaan mielipiteitä, jotka ovat tietoisia jo olemassa olevista museoista ja niiden vaikutuksesta suomalaiseen yhteiskuntaan.
Juuri tämän takia Suomen tämän hetken suurimmilla museoilla on suuri vastuu nostaa profiiliaan kansan keskuudessa. Toisaalta kysymys kuuluukin, mikäli esimerkiksi yllämainitut museot haluavat lisää haastajia kilpailemaan jo nyt pienistä kävijämääristä.